Kun visio ja lopputulos eivät kohtaakkaan...

Jotenkin sitä alkaa jo pikkuhiljaa (tai no tunnustan koko talven ajan...) haikailemaan kesän perään...

Malttamattomana jo odotan sitä valoisuutta, lämpöä, nurmikon leikkuuta, kasteluveden kantamista, mullan kuopsuttelua ja jokavuotista pihasuunnittelua...

Mitä vanhemmaksi sitä tulee, niin sen vähemmän kaipaan talvea...tokihan se lasten riemu ja ilo lumesta on tarttuvaa, mutta itse uskoisin pärjääväni vallan hyvin ilman talvea :)

...asiaan...eli kesää odotellessa ja puuvillakankaita järjestellessä päätin surauttaa jo ensimmäisen kesämekkosen.

Vahva visio oli SIRKUS/KARUSELLI-mekosta, mutta valitettavasti lopputulos kyllä lähentelee ennemmin KASARI-mekkoa :D

Kaavana tuttu Mekkotehtaan Katariina koossa 86/92, helman pituutta lisätty, kaarroke kappaleeseen lisätty korkeutta ja kumilankojen pituuksia hieman muuteltu. 

Kangas on isäni kirpparilta ostama...oli ostanut pussin jossa luki lappu "KANGASPALA"  todellisuus oli että pussi sisälsi monta hiukan hihan mallia muistuttavaksi palaksi leikattua kangaspalaa, joten mitään suurta niistä ei ompele, mutta hyvin sai mekon kuitenkin tehtyä :)

Ilmaista ompelua eli kierrätysompelua!!

Kaikki liikenevä vapaa aika on hujahtanut koukkua heilutellessa... ajan kuluksi on valmistunut muutama kallohuivi lisää (niitä en enää kuvailemaan ala...saman näkösiähän ne kaikki on :) ) ja nyt iltapuhteena virkkaan kalastajalangan kanssa paloja valmiiksi....mitä niistä tulee...kaitaliina, pöytäliina, vai jotain isompaa....sitä en vielä tiedä.

Jotain on kuitenkin pikaisesti surautettukkin...kaappeja siivotessa tuli pakonomainen tarve kierrätysompelulle.

Neidille syntyi siis pari tunikaa ja kahdet leggarit reilummalla pituusvaralla.

Kaavana Owl Princes koossa 92cm (helmaa pidennetty ainakin 5cm)  Materiaalina äidin vanha trikoopaita ja oma pyjamapaita

Leggarit kaavana Ropina koossa 98cm 

Kokeilin ekaa kertaa tuota Owl Princes kaavaa ja kaavana se olikin ihan kiva, mutta näillä mun kankailla joissa on paksu painokuvio helma jäi omaan makuun tököttämään liikaa, seuraaviin kavennan helman liehuketta hieman.

Leggareissa pallo kangas on omista trikoista ja materiaalina se on sellaista tosi paksua ja lämmintä. Mustien leggarien kangas on super hyvin joustavaa kiiltäväpintaista ja siinä on kaunis struktuuri pinnassa, harmi etten saanut sitä kuviin toistumaan. Materiaalin puolesta nämä menevät ihan juhlahousuinakin, olisin halunnut tehdä takataskutkin, mutta materiaali ei riittänyt.

Vielä jäi ommeltavaksi esikoiselle Aku Ankka pyjama, jahka jaksan vaihtaa saumuriin siniset langat :)

Sitten sitä saakin taas palata sohvannurkkaan virkkaamaan jahka ipanat saa unille.

Taas jotain koukulta...

Jälleen valmistui yksi matto...kävin kaivamassa vintiltä matonkudetta ja kalalankaa ajatuksena, että niillä selviän muutaman illan kun mitään ommeltua ei kaappeihin mahdu, eikä vaatteille ole yksinkertaisesti tarvetta tursuavissa vaatekaapeissa...

No ensimmäiset kaksi iltaa sujui rauhallisesti virkaten mustaa mattoa...kunnes sekin ilo loppui, kun työ valmistui.

Maton malli on otettu täältä ASTERI-MATTO  ja halkaisija on noin 100cm. Mihin tämä päätyy, on vielä mysteeri, koska meidän pikkuruiseen vessaan tämä ei mahdu, eikä pääsisi edes oikeuksiinsa tummalla laattalattialla.

Sitten olisi tuhottavana vaaleanpunaista matonkudetta ja ne kalalangat...

Tarkoitus olisi kalalangasta virkata keittiön pirttipöydälle jonkunlainen kaitaliina, jahka vaan mieleisen mallin löydän....siinä kuluisi ainakin useampi ilta rattoisasti kun nämä matot tuppaavat valmistumaan liian nopeasti ja ei meillä näille ehkes tarvetta ole....

....tää on siis juurikin sitä käsillätekemisen hulluutta :)

Virkkailua

Mä olen nyt aikani kuluksi tuota matonkudetta virkannut, purkanut,virkannut,purkanut....

...kolmannen virkkausaoloituksen jälkeen mieskin jo totesi, että onko tossa nyt mitään järkeä, voisitko jättää vaikka kerrankin purkamatta...

...mutta kun ei nää virkatut matot pysy paikoillaan  laminaattilattialla jossa juoksee ison koiran lisäksi kaksi vauhtihirmua, joita myös lapsiksi kutsutaan :)

...kunnes keksin...meidän pienessä vessassa ei kukaan ainakaan juoksemalla mattoja saa rullattua...

Virkkasin taannoin myös äidin pyynnöstä hänelle "lörppäpipon". Äiti oli hankkinut hauskaa musta-harmaata lankaa jossa oli mukana heijastinlankaa...piposta ei tietenkään kuvaa ole, mutta yllätyin kuinka kivannäköinen siitä tuli.

Tekaisin sitten äiteelle pipoon sopivan pehmoisen huivin harmaasta akryylilangasta, Itselleni olen aiemmin virkannut samanlaisen huivin oliivinvihreänä, olen tykännyt huivista paljon, koska se ei kutita lainkaan mutta on silti lämmin.

Virkattu siis simppelisti ihan vaan pylväitä ja ketjusilmukoita käyttäen :)

Vuoden viimeinen ompelus...

Kaapista löytyi talviaiheista trikoota joka oli aika ommella pois...hyvä että ompelin, kaikki meni ja kyllä sai rullaavia reunojakin suoristella.

Kaavaksi otin kokeiluun Ottobre 4/2014 China Girlin. Leveys koosta 86cm ja pituus koosta 92cm, lisäsin kuitenkin helmaan pari senttiä vielä pituutta ja hihoihinkin hiukan (olisi voinut lisätä hihoihin pituutta vielä reilumminkin.

Kaava on kyllä melko leveä ja valmis mekko näytti säkiltä, päälle puettuna tuo liika leveys kuitenkin aika kivasti katoaa.  Kangas ei riittänyt hihoihin, hihat tekaistu vanhasta topista...ja sen kangas ei sitten riittänyt enää taskuihin, joten taskuissa sitten hiukan leveämpää raitaa...oikein sekameteli-soppa.

Hiukan tuli tällä kuosilla yöpukumainen, mutta pääsee silti päiväkäyttöön kun kerran tuli ommeltua.

Taskut on kivat...meillä vaan neiti tuppaa kulkemaan kädet koko ajan taskuissa jos vaatteissa sattuu sellaiset olemaan :)

Pojalle löysin kaapista palan Znokin Talvi-Ilo trikoota joka myös oli riittämisen takia ommeltava heti pois...ihan peruspaita tuli, josta ei ehkes kuvia tullut otettua kun käyttöön pääsi heti ja lojuu nyt pesukopassa :)

Lomat on meidän torpassa lusittu ja isännän reissuhommat jatkuvat heti huomenna, katsellaan koska sitä taas saa aikaa istahtaa ompelusten äärelle. Ihanaa ja ompelurikasta Uutta Vuotta joka sorkalle <3

Elossa ollaan...

Hiljaista on ollut....toooodella hiljaista!!

Se ei tarkoita sitä etteikö jotain kuitenkin olisi ommeltu, kokoaikainen pimeys ja ruokottoman huonot kuvat ompeluksista ovat vaan saaneet aikaan sen, ettei blogiin ole tullut päivitettyä yhtikäs mitään.

Nyt kun  meilläkin isäntä on reissuhommista joululomalla, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja koittaa tänne edes jotain sekalaista postauksen tynkää kirjoitella...

Aloitetaan sillä, kun jotain on ommeltava vaikka tarvetta ei ole...jotain helppoa ja nopeaa...jotain jota voi ommella silmät puoliristissä kun lapset on saatu nukkumaan...

Hyvinkin  merihenkisiä pikkareita syntyi sitten muutamat, ja syynä vain ja ainoastaan se, että mulla oli tuollasta siniraitasta trikoo"silppua" paksu pino, eikä siitä oikein muuhun riittänyt... Kaava on oma piirros kaupan pöksyjen pohjalta, koko n.90cm. Suurimmassa osassa trikookanttaus, parit pitsikumpparilla.

Ja siis pikkareitahan meillä ei todellakaan ois lisää tarvittu, mutta kun...

Sitten itselle jotain simppeliä, helppoa, nopeaa ja ennenkaikkea mukavaa päällä...
...niinkin simppeliä että taskutkin unohdin tehdä :) juurikin tästä syystä ei tällä erää kannata koittaakaan mitään järkeä vaativaa ompelusta :)

Kaavana MIW itselle muokkailtuna, sopiva mekkonen rentoon oleiluun, väljyyttä sen verta että vatsaa ei tavii vetää sisään syönnin jälkeen :)

Sitten niihin "jouluisempiin" ompeluihin...

Kestotiskirättejä  (nämä lähinnä lasten kerhotätien paketteihin...)  Ja pääsihän näihinkin tuo kohta jo tavaramerkkini "Kärpiäinen" painettuna mukaan :)

Toisen lapsen kerhotäteille tumput, kirjaimet toimivat heijastimina (väri; varman päälle pelattu musta :) )
Ja muutamat itse väsätyt magneetit

Sitten vähän niitä virkkaustöitä, joita jo silloin aiemmin mainitsin tehneeni...

...muutama kallo-huivi joulupaketteihin...

Valkoinen; paksuhkoa akryylilankaa....koko: öööö...tuli aikasta reippaan kokonen :)

Violetti myös akryylilankaa (kuten valkoinen yllä)  VÄRI OIKEASTI OIKEIN TUMMA VIOLETTI, en vain saanut kuviin onnistumaan. Koko: myös iso, kuten valkoinenkin 

Musta huivi bambu-lankaa, tää oli se mistä huivien virkkaus alkoi...  Koko: hiukan pienempi kuin yllä olevat huivit...

Huivien virkkaaminen oli koukuttavaa...ensimmäisen kanssa nyhräsin, tavasin ohjetta, purin, tein uudelleen.... toinen syntyi ohjetta silloin tällöin vilkaistessa ja kolmas menikin sitten jo ulkomuistista....näitä olis voinut tehdä vaikka kuinka monta...tosi kivaa puuhaa :)

 Sitten seuraava koukutuksen aihe....

Kehyskukkaro-laukut...

Ensimmäisestä versiosta tuli hiukan siromman kokoinen ("iltalaukku"), mutta kaavaan jäi hiottavaa, koska laukun suusta tuli ahdas...

Laukku ommeltu paksusta sileäpintaisesta pellavasta, kärpänen painettu hopeisella glitter-kangasvärillä

Toisen päätin tehdä nahasta. Materiaalina vanha, pehmeä nahkatakki...leikkasin nahkaa mitään säästelemättä...kaava toimi...ja materiaali oli ihana....

...päätin tehdä toisen....vaati jo muutaman sauman lisää jotta materiaali riittäisi...ja jotenkin tämä malli huuteli paljetteja seurakseen....kirosin ideaa siinä vaiheessa kun neula upposi väärinpäin  sormen sisään monennettako kertaa lie...  Mutta lopputulos ihan BLING :)

Kolmaskin piti vielä saada.... mutta materiaali oli totaalisen loppu hövelin leikkelyn jälkeen....piti alkaa tilkkuilemaan....ja tästä tulikin mielestäni kaikkein kaunein laukku!!

Meillä isäntä sai toimia virallisena laukun valitsijana.... ja hänen mielikuviensa mukaan ihmisten tyylien perusteella; tähti-kuvio-laukku jäi minulle, BLING-laukku meni miehen velipuolen vaimolle (toisen lapsemme kummitädille) ja Tilkku-laukku päätyy äidilleni <3

Kaikissa laukuissa on sisällä tasku kännykälle.

Pitkään pohdin veljelleni ja hänen vaimolleen lahjaa...kunnes keksin... en hanki varsinaisesti heille mitään, vaan teen nopeasti pedin heidän kääpiövillakoiralleen...

...No, helppo ja nopea peti vaihtui matonkuteesta virkattuun petiin pyöreine patjoineen....ei tähänkään aikaa mennyt kauaa...ekana iltana virkkasin ja tokana iltana silpoin patjan muotoonsa ja ompelin päällisen...Saas nähdä kelpaako käyttöön...meille kelpuuttaisin, mutta tuo meidän rontti vaatisi muutaman kerrran isomman punkan :)

Tästä oli jotenkin hankala ottaa kuvaa sopivasta perspektiivistä... halkaisija pedillä on 60cm, että mahtuu hyvin pikkukoira koisimaan

Sängyn reuna on kaksinkerroin taitettu ja ommeltu kiinni. Patja tehty sänkyyn sopivaksi, päällinen vanhasta pussilakanasta.
Sängyn koko: halkaisija 60cm, reunan korkeus : 14cm 

Näiden lisäksi on väännetty kasa sytykeruusuja, ommeltu jouluisia koristetyynynpäällisiä jne.jne.


Virkkausksesta jäi taas buumi päälle ja vessaan on syntynyt jo yksi "pitsimatto"..täytynee kiivetä vintille penkomaan matonkude-kätköjä lisää... :) Meillähän virkatut matot ei pysy paikallaan lattialla, mutta mä olen niin torvi että virkkaan virkkaamisen ilosta ja sitten kun on valmis, niin puran ja aloitan vaikka uudelleen...hullua tää touhu kun koko ajan pitää olla jotain käsillä tekemistä :)

Hyvää Joulua ja Idearikasta Uutta Vuotta joka sorkalle !! :)

Täyttä Rakkautta !

Se tunne, kun ompelee vaatteen joka on täyttä rakkautta heti ensi silmäyksestä!

Se tunne on ihan huikea!

Olen marinoinut nyt jo piiiiitkän tovin Metsäkissa-neulosta uskaltamatta kajota saksilla koko kankaaseen. Aina kangaskätkön aukaistessa kyseinen kangas on kuiskutellut minulle... ja nyt vihdoin päätin rohkaistua ja leikellä kankaan...ja voi että, kyllä kannatti...olen aivan rakastunut tähän vaatteeseen.

Kaavapohjana käytin muokkaillen SK-lehden sadetakki kaavaa, jolla olen tehnyt TÄMÄN ja TÄMÄN takin. Halusin hupparista väljän mallisen, johon mahtuu alle vielä lisää vaatetta, mutta joka ei kuitenkaan ihan teltta ole.

Ripeästi asettelin kaavat kankaalle, mutta valehtelematta 2,5 tuntia vain tuijottelin ja emmin, ennen kuin uskalsin leikata...

Riittävän pitkät hihat, joissa resorit voi tarpeen vaatiessa vetää kunnolla sormien suojaksi.

Huppuun onnistuin saamaan myös nuo kisut aika kivasti näkyviin.

Ei kiristä, ei purista, ja on riittävän pitkä ettei tarvitse koko ajan kiskoa alaspäin!

Kaikki onnistui täydellisesti, mitään kohtaa en jälkeenpäin harmittele. Vetoketju on niin nätti,ei kupsuile eikä kierrä, hupun sauma niskassa piilotettu, vetoketju piilotettu hupun osuudelta (vaikka muuten tässä ei alavaroja tms. olekaan.) Ihanaa olla kerrankin oikein tyytyväinen ompelukseensa!!

Taskutkin löytyy toki, kaaritaskut, mutta ne on tarkoituksella naamioitu niin etteivät heti pomppaa silmille.

Kangasta oli himpun yli metri ja vain pieni palanen jäi säästöön....sillekkkin on jo käyttötarkoitus valmiiksi mietittynä...mutta siitä sitten lisää myöhemmin :)