Elsaa ja Annaa

Kuten arvata saattaa, myös frozen Elsa on suuressa suosiossa meidänkin torpassa. Tämä pihi äiti ei vain ole raaskinut yhtään aiheeseen liittyvää digi-trikoota hankkia...

Alun alkaen en kyllä suunnitellut elsaa tai annaa itsekään luovani vaatteisiin...mutta toisin kävi...

...päätin testata hauskaa liehukehelmaista tunikaa johon nappasin idean kaupassa...no, kangashan nyt ei ollut suurinta huutoa värinsä puolesta joten....

...kangastusseilla vapaalla kädellä rustattu Elsan tapainen muutamilla hopea-kimalluksilla höystettynä ja jo kelpasi :)

Tunikan malli ei oikein pääse oikeuksiinsa kuvissa, tämä on tosi hauskan mallinen liehukkeineen, pääsee meillä ompeluun uudelleenkin.

Sen verran tuo pienen ihmisen ilo ja onni lämmitti mieltä, että päätin kerätä hieman lisää "hyvä-äiti-pisteitä" ..

...illalla vielä tussin kanssa raapustelua (joka muuten harmillisesti teki lähes tenän ennen kuin kuva oli valmis) ja aamulla on neidille uusi tunika päälle pantavaksi.

Olihan mukavaa ommella taas pitkästä aikaa...tupsuttaa rauhassa...ilman pakonomaista paniikkia "äkkiä valmista ja paljon" ...

Tosin kuvaamisen hifistelyyn ei sitten mielenkiinto riitänytkään joten saatte tyytyä aamu ja iltahämärässä napsaistuihin kuviin :)

AURINKOA tupaan!!

Täällä etelässä satoi maahan 15 cm lunta yhden päivän aikana...ja taas on maa valkoisena
(*ärr-murr*)... tosin ei varmasti kauaa, koska koko loppuviikoksi on luvattu vesisadetta.... Eli ihanaa loskamoska aikaa taas tiedossa...

Juuri kun tiet oli sulat ja fillarikausi startattu käyntiin... vetää mielen mustaksi pakostakin...

Valoa ja aurinkoa tupaan piti saada tuon yhtäkkisen harmauden ja koleuden taas yllättäessä...

Marimekon "KAIVO" verhot ovat 2€ kirppislöytö...hieman lyhyet meille, mutta ei niitä tuolla hinnalla voinu jättää ostamatta. Mustat verhot taattua IKEA tuotantoa, jotka piti vain lyhentää.

Lisäksi pari keltaista tyynyä soffalle ja aurinko on taattu :)

Ompelua tässä siis sen verran, että Kaivo-verhoja entrasin ommellen hiukan, lyhensin 6kpl mustia verhoja (meillä siis ikkunaa olkkarissa vielä toisella seinällä joka ei kuvassa näy...) ja ompelin pikapikaa keltaiset tyynynpäälliset mustilla vetoketjuilla ja painoin lennossa niihin kuvat ekoilla sabluunoilla jotka käteen löytyi .

Perhosista varsinkin huomaa, että nämä on tosiaan ihan lennossa painettu sen kummemmin mallailematta paikkoja...kelpaa meille!

Isäntä meillä ei ole innostunut keltaisesta, mutta toteaa vaan "En puutu, sinä se meillä sisustat..." :)

Rykäsin vaihtaen vielä huushollin muihinkin huoneisiin verhot... koko päivän kun on seissyt silityslaudan ja raudan seurassa niin voin kertoa, etten kaipaa niitä hetkeen ...

Seuraavaksi sitten testaillaan lainaan saatua ikkuna-pesuria joten ompelut saavat odottaa tovin .

Mc-Koppa ,Koppakuoriainen, KoppaKoppaKoppaKoppa Koppakuoriainen....

Olipa kerran ruman värinen tummanvihreä college palanen....pala päätyi kloriitti kylpyyn ja poistui kylvystä laikukkaana...

...koska kangas oli valmiiksi laikukas, roiski kätevä emäntä sitä vielä enemmän laikukkaaksi kloriten kanssa...

...laikukastakin laikukkaampi kangas lojui kaapissa aikansa odottaen huppariksi pääsyä, kunnes eräänä päivänä kätevä emäntä leikkelikin sen housuiksi...

...laikukasta laikukkaamman housunkappaleet lojuivat odottamassa ompelua aikansa, kunnes kätevä emäntä vihdoin polkaisi saumurin ja ompelukoneen tallat pohjaan ja kaiveli kankaanpaino värit yms. esille ja hoiti urakan loppuun...

...syntyi siis laikukastakin laikukkaammat housut...tehostettuna koppakuoriaisten (tai jotain sinne päin..) kuvilla!

Kaavana Mock Denim OB 4/14  Leveys 116cm, pituus 128cm
Käyttäjä: 113cm (pitkäjalkainen kuikelo) ja 17,6kg

Muutama edustuskelpoinen kuva saatiin ja loput olivatkin sitten tätä luokkaa....

Hiljaa hyvä tulee...

Blogissa on taas ollut melkoisen hiljaista pidemmän aikaa....
...siihen löytyy perusteltu syynsä...

....muutaman viikon takaiset valtaisat lumityö määrät ja ahkera virkkaaminen vetivät allekirjoittaneen selän heikkoon happeen.... lääkäriin oli raahauduttava kun henkikään ei meinannut enää kulkea.

...lihasjumitusta ja nikamalukkoja...kipulääkettä kankkuun ja nappina kotiin...fysioterapiaa ja fysikaalista hoitoa....kaippa tämä tästä...

No, jotain olen äärettömän hitahanlaisesti koittanut ommellakkin...yhden simppelin mekon tuunauksen ja neidille testimielessä Mock Denim- housut....joita ompelin pienen pienissä pätkissä NELJÄ iltaa ja " viimeistelin" vielä pari iltaa.... tahti on siis huima kun yksien housujen valmistumiseen menee liki viikko... varovasti on edettävä jottei jumitus ja kipu äidy taas niin kovaksi että tulee tukehtumisen tunne (....kun nyt kaupanpäällisenä on lentsukin rantautunut torppaan...)

Kaava Ottobre Mock Denim  Koko 98cm (lahkeita pidennetty vielä 2cm)  Muutoksena: lahjeresoreita kavennettu, vyötäröresoria kavennettu ja resorin yläosaan lisätty 2cm leveää kuminauhaa jotta istuvat paremmin.

Perhoset olivat pikkuneidin oma toive ja ne toteutettu ihan vaan sabluunan kanssa kangasvärillä painaen.

Sabluuna itse "puukotettu" , kuva bongattu Pinterestistä. Tuntosarvien päihin ommeltu vaaleanpunaiset paljetit.

Sovituskuvia on hiukan pöljä ottaa, koska housut tehty tarkoituksella vielä liian suuriksi käyttöön...tässä nyt kuitenkin muutama joissa näkee että isot on, kun lahjeresoritkin on käännetty kaksinkerroin...

Käyttäjä on 2v. 9kk  Pituus 87cm ja Paino 12kg

Lopuksi vielä mekkonen joka tuunattu ystävättären vanhasta mekosta...
Ystävä on käyttänyt mekkoa esikoisensa ristiäisissä ja nyt tein siitä mekon hänen keskimmäiselle lapselleen...kaavoja ei ollut ja koko on toivottavasti kutakuinkin 110/116cm

Sovituskuvia ei ole laittaa, koska oma 6vuotias poikani ei jostain kumman syystä suostunut kuvattavaksi rimpsumekossa :D

Lähtökohta kuviahan mä en taaskaan sitten muistanut ottaa :(

Sieltä täältä tahrainen mekko koko kloriittikylvyn ja sai piristykseksi muutaman sydännapin

 Toivotaan että saaja suostuu tässä kirmailemaan kukkaseppele päässään " Neiti Kesäheinänä".
Tuohonhan voi sitten virittää sauman kohdalle vaikka taakse solmittavan satiininauhan jos väljyyttä on liikaa

Mutta nyt poistun takavasemmalle kovalle lattialle makoilemaan ja selkääni venyttelemään....kuulemisiin!

Elossa ollaan...

Hiljaista on ollut....toooodella hiljaista!!

Se ei tarkoita sitä etteikö jotain kuitenkin olisi ommeltu, kokoaikainen pimeys ja ruokottoman huonot kuvat ompeluksista ovat vaan saaneet aikaan sen, ettei blogiin ole tullut päivitettyä yhtikäs mitään.

Nyt kun  meilläkin isäntä on reissuhommista joululomalla, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja koittaa tänne edes jotain sekalaista postauksen tynkää kirjoitella...

Aloitetaan sillä, kun jotain on ommeltava vaikka tarvetta ei ole...jotain helppoa ja nopeaa...jotain jota voi ommella silmät puoliristissä kun lapset on saatu nukkumaan...

Hyvinkin  merihenkisiä pikkareita syntyi sitten muutamat, ja syynä vain ja ainoastaan se, että mulla oli tuollasta siniraitasta trikoo"silppua" paksu pino, eikä siitä oikein muuhun riittänyt... Kaava on oma piirros kaupan pöksyjen pohjalta, koko n.90cm. Suurimmassa osassa trikookanttaus, parit pitsikumpparilla.

Ja siis pikkareitahan meillä ei todellakaan ois lisää tarvittu, mutta kun...

Sitten itselle jotain simppeliä, helppoa, nopeaa ja ennenkaikkea mukavaa päällä...
...niinkin simppeliä että taskutkin unohdin tehdä :) juurikin tästä syystä ei tällä erää kannata koittaakaan mitään järkeä vaativaa ompelusta :)

Kaavana MIW itselle muokkailtuna, sopiva mekkonen rentoon oleiluun, väljyyttä sen verta että vatsaa ei tavii vetää sisään syönnin jälkeen :)

Sitten niihin "jouluisempiin" ompeluihin...

Kestotiskirättejä  (nämä lähinnä lasten kerhotätien paketteihin...)  Ja pääsihän näihinkin tuo kohta jo tavaramerkkini "Kärpiäinen" painettuna mukaan :)

Toisen lapsen kerhotäteille tumput, kirjaimet toimivat heijastimina (väri; varman päälle pelattu musta :) )
Ja muutamat itse väsätyt magneetit

Sitten vähän niitä virkkaustöitä, joita jo silloin aiemmin mainitsin tehneeni...

...muutama kallo-huivi joulupaketteihin...

Valkoinen; paksuhkoa akryylilankaa....koko: öööö...tuli aikasta reippaan kokonen :)

Violetti myös akryylilankaa (kuten valkoinen yllä)  VÄRI OIKEASTI OIKEIN TUMMA VIOLETTI, en vain saanut kuviin onnistumaan. Koko: myös iso, kuten valkoinenkin 

Musta huivi bambu-lankaa, tää oli se mistä huivien virkkaus alkoi...  Koko: hiukan pienempi kuin yllä olevat huivit...

Huivien virkkaaminen oli koukuttavaa...ensimmäisen kanssa nyhräsin, tavasin ohjetta, purin, tein uudelleen.... toinen syntyi ohjetta silloin tällöin vilkaistessa ja kolmas menikin sitten jo ulkomuistista....näitä olis voinut tehdä vaikka kuinka monta...tosi kivaa puuhaa :)

 Sitten seuraava koukutuksen aihe....

Kehyskukkaro-laukut...

Ensimmäisestä versiosta tuli hiukan siromman kokoinen ("iltalaukku"), mutta kaavaan jäi hiottavaa, koska laukun suusta tuli ahdas...

Laukku ommeltu paksusta sileäpintaisesta pellavasta, kärpänen painettu hopeisella glitter-kangasvärillä

Toisen päätin tehdä nahasta. Materiaalina vanha, pehmeä nahkatakki...leikkasin nahkaa mitään säästelemättä...kaava toimi...ja materiaali oli ihana....

...päätin tehdä toisen....vaati jo muutaman sauman lisää jotta materiaali riittäisi...ja jotenkin tämä malli huuteli paljetteja seurakseen....kirosin ideaa siinä vaiheessa kun neula upposi väärinpäin  sormen sisään monennettako kertaa lie...  Mutta lopputulos ihan BLING :)

Kolmaskin piti vielä saada.... mutta materiaali oli totaalisen loppu hövelin leikkelyn jälkeen....piti alkaa tilkkuilemaan....ja tästä tulikin mielestäni kaikkein kaunein laukku!!

Meillä isäntä sai toimia virallisena laukun valitsijana.... ja hänen mielikuviensa mukaan ihmisten tyylien perusteella; tähti-kuvio-laukku jäi minulle, BLING-laukku meni miehen velipuolen vaimolle (toisen lapsemme kummitädille) ja Tilkku-laukku päätyy äidilleni <3

Kaikissa laukuissa on sisällä tasku kännykälle.

Pitkään pohdin veljelleni ja hänen vaimolleen lahjaa...kunnes keksin... en hanki varsinaisesti heille mitään, vaan teen nopeasti pedin heidän kääpiövillakoiralleen...

...No, helppo ja nopea peti vaihtui matonkuteesta virkattuun petiin pyöreine patjoineen....ei tähänkään aikaa mennyt kauaa...ekana iltana virkkasin ja tokana iltana silpoin patjan muotoonsa ja ompelin päällisen...Saas nähdä kelpaako käyttöön...meille kelpuuttaisin, mutta tuo meidän rontti vaatisi muutaman kerrran isomman punkan :)

Tästä oli jotenkin hankala ottaa kuvaa sopivasta perspektiivistä... halkaisija pedillä on 60cm, että mahtuu hyvin pikkukoira koisimaan

Sängyn reuna on kaksinkerroin taitettu ja ommeltu kiinni. Patja tehty sänkyyn sopivaksi, päällinen vanhasta pussilakanasta.
Sängyn koko: halkaisija 60cm, reunan korkeus : 14cm 

Näiden lisäksi on väännetty kasa sytykeruusuja, ommeltu jouluisia koristetyynynpäällisiä jne.jne.


Virkkausksesta jäi taas buumi päälle ja vessaan on syntynyt jo yksi "pitsimatto"..täytynee kiivetä vintille penkomaan matonkude-kätköjä lisää... :) Meillähän virkatut matot ei pysy paikallaan lattialla, mutta mä olen niin torvi että virkkaan virkkaamisen ilosta ja sitten kun on valmis, niin puran ja aloitan vaikka uudelleen...hullua tää touhu kun koko ajan pitää olla jotain käsillä tekemistä :)

Hyvää Joulua ja Idearikasta Uutta Vuotta joka sorkalle !! :)

Taitavien tekijöiden loistavia ideoita testissä ja turhien kankaiden hävitys jatkuu..

Kuten jo aiemmin olen varmasti maininnutkin, niin kuulun erääseen ompeluryhmään jossa on valtava määrä todella taitavia ja ennenkaikkea idearikkaita kanssaompelijoita.

Tällä kertaa omaan kokeiluun pääsi kekseliään Lauran by LauraKoo blogin kirjoittajan loistava kankaiden tuunausidea kloriten avulla. Ja samalla pääsin jatkamaan epämieluisten kankaiden pois käyttöä :)

Ihan en kyllä näillä omilla räpellyksilläni samalle tasolle yllä kuin esim. Mutturalla-blogin Annika :D Mutta se täytyy myöntää, että hauskaa ja ennenkaikkea erilaista puuhaa tämä kloriten sumuttelu oli. Kiitos siis ideasta Laura!!

Ensimmäiseksi "uhriksi" päätyi isännän kauhtunut musta työpaita. Sabluuna tehty vain pelkästä kontaktimuovista ja ainakin minun hövelillä suihkuttelutyylillä sabluunan alle pääsi kloritea ihan reilusti, joten jouduin paikkailemaan sitten kangastussilla ja maalailin rajat valkoisen peitevärin kanssa. Kelpasi kuulemma kuitenkin työpaidaksi edelleen :)

Seuraavaksi kaivoin ne turhat käyttämättä jääneet trikoot laatikosta ja ompelin pojalle vielä pyjamia lisää. Tällä kertaa sabluuna on kontaktilla päällystetty paperi ja sabluunan vetelin kevyesti kiinni ihan puikkoliimaa apuna käyttäen ja suihkin kloriteakin maltillisemmin :) Ja tällä tyylillä ei kyllä päässyt kloritea yhtään leviämään sabluunan alle.

Viimeiseksi löytyi tällainen tosi ruman sininen trikookangaspala ja jotain äärettömän lörttöä resoria jotka oli kulutettava pois lojumasta, hihakangas kierrätetty vanhasta trikoopaidasta. Poika itse toivoi pyjamaan koiran kuvaa, joten sellainen siis, silmiksi tummansiniset paljetit piristämään.

Nyt on pyjamia taas herralla riittävästi ja äiti sai taas muutaman lojuvan kankaan kulutettua pois ja kokeiltua jotakin uutta hauskaa ideaa itsekin :)

Jälleen siilejä, tällä kertaa vihreänä!

No nyt on siili-trikoot ommeltu loppuun viimeistä palaa myöten, tämä oli kangas joka tuli käytettyä loppuun todella tarkasti, jäljelle jäi vain pientä silppua...itseasiassa tätä vihreää minulta jäi uupumaan neidin hamosesta puolikkaan helmasuikaleen verran, mutta lähestyin Mussukoita sähköpostilla ja sain kuin sainkin ostettua itselleni tuon pienen uupuvan palasen verran kangasta lisää...Kiitos Mussukoiden Katille kangaspalan äärettömän nopeasta postituksesta <3

Pikkuneidin hamoseen kokeilin ensimmäistä kertaa Ottobren 1/2011 Petit Fèe kaavaa, jota olin ihastellut PikkuHoon-blogissa. Olin piirtänyt kaavat jo aiemmin leveys 74cm ja pituus 80cm, leikkelin kappaleet ilman s.varoja, mutta pituuttahan jo aikaa sitten piirrettyihin kaavoihin olisi saanut ottaa sitten lisää, leveys oli helmassa silti runsas, joten omaan makuun sitä taas olisi voinut vieläkin kaventaa...tosin kaava oli tarkoitettu paksummalle matskulle kuin trikoo, joten lopputulos voi olla siitä syystä toisenlainen.

Ihan ilman ongelmia ei tämäkään ompelus sujunut, multa puuttui osa ompeluohjeista ja homma tyssäsi, sain kuitenkin ohjeet ihanien ihmisten avustuksella facebookin ompeluryhmässä...mutta englanniksi...ja yrityksistä huolimatta en ymmärtänyt ohjeita niin hyvin, että olisin ymmärtänyt mitä pitää tehdä...kunnes sain PikkuHoolta suomenkieliset ohjeet, jonka jälkeen homma selkisi heti! Seuraava harmaiden hiuksien aiheuttaja oli napinlävet, ompelukone ei vain suostunut yhteistyöhön kun vasta miljoonannen yrityksen ja erehdyksen jälkeen :)

Napit näyttävät kuvassa mustlta, mutta ovat kyllä ruskeat :) Arvon vielä vaihdanko tilalle valkoiset napit..

Malli näyttäisi olevan mukava ja helppo päällä, eikä häiritse leikkejä

Henkselit laitoin resorin alle, vaikka ohjeessa ne tulevat päälle, siistimpi minusta näin, eikä vedä hamekangasta kurttuun

Tämä hamonen kaipasi seurakseen pitkähihaista valkoista paitaa ja sellaista ei kuvaushetkellä kaapissa ollut...niin se piti hetimiten ommella :)

Ihan kokonaan valkoista paitaa ei meillä tulisi käytettyä, joten oli pakko pikaisesti piirtää ja "puukottaa" sabluuna ja lopputulos oli:

Ja vielä tarvittiin tietenkin pitsileggarit!!!

Esikoiselle sitten ihan "tylsästi" vaan peruspertsaa, jossa ihanaa kuosia näkyy mahdollisimman paljon...

Tämän kankaan ompelusta jäi hyvä mieli, ihan jo vaikka pelkästään sillä, että se tuli käytettyä tarkoin loppuun viimeistä "silppua" myöten :)

Ihanaakin ihanammat siilit!!

Rakastuin ihan täysin tähän Mussukoiden valmistamaan ja PaaPii:n suunnittelemaan siilit trikooseen, jotenkin vaan ihana kuosi ja todella kauniit syksyiset värit. En osannut päättää pidänkö vihreästä vaiko oranssista enemmän, niimpä hankin palaset molempia.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä vihreästä esikoiselle vaatetta (ihan mahdoton vihreä fani) ja oranssista sitten pikkuneidille (jotta voivat sitten tulevassa valokuvauksessa samistella vierekkäin) mutta koska kangasta jäi ompeluksista mukavasti yli, tei molemmille vihreät vaatteet ja oranssit vaatteet. Ihastuin tuohon oranssin kauniiseen sävyyn ihan hirmuisesti ja siitä olisi ihana tehdä itsellekkin vaate...

Tässä nyt sitten nuo oranssit valmistuneena (vihreät odottelee viimeistelyjä):)

Pikkuneidille pussihelmainen tunika taskuilla ja pitkillä hiharesoreilla, alkuun suunnittelin tähän nappilistaa, mutta en halunnut sitten katkaista tuota keskellä menevää siili-linjastoa :) Jahka löydän sopivaa silkkinauhaa laitan ylimmälle siilille pienen rusetin päähän. Kaava on oma piirros yhdistellen useampaa eri kaavaa.

Sellaisia kuvia jossa tuo tunikan malli tulisi kivasti esiin on tästä ikiliikkujasta mahdoton saada, pitäisi olla kamera joka napsii kuvia taukoamatta jotta eden yksikin onnistuis....mutta hei, mun kamerassahan pitäs olla sellanen ominaisuus :) testiin siis.

Tunikan kanssa olis tarkoitus tehdä ruskeasta läpinäkymättömästä pitsistä leggarit, ne on vielä tekovaiheessa kun ompelen ensin kaikki samanväriset pois ennen kuin vaihdan saumuriin langat

Pojalle sitten tällainen valenappilistallinen peruspaita. Kangas ei riittänyt enää hihoihin, eikä laatikossa ollut mitään sopivaa hihakangasta, joten kaivoin tuommoisen hiukan väärää sävyä olevan oranssin trikoon ja leikkelin sabluunan ja töpötin kangasvärillä hihakankaat paremmin paitaan sopivammaksi. Resorit hihoihin, koska muuten pituus ei olisi riittänyt.

Kaavana Monster Car T-paita pitkähihaiseksi muokattuna...ja kuten huomata saattaa ei tuokaan kaava tälle kuikelolle mikään kauhean slim fit ole vaikka kaava ja käyttäjäkokemukset niin väittääkin...tykkään kuitenkin että kaava on meille oikein passeli pienillä muokkauksilla.

Ajattelin ensin ettei vihreä fani kelpuuta tätä päällensä, mutta nuo napit saivatkin valtavan ihastelun osakseen :)

Olen tässä lähipäivinä tuskaillut korjausompelujen parissa, en kertakaikkiaan käsitä miten tuo isompi lapsi riisuu vaatteet päältään kun ompeleet katkeilee joka toisesta vaatteesta, oli kyseessä sitten itse ommeltu taikka kaupan vaate. Milloin on helman tikkaus purennut, milloin hihansuun tikkaus...saumat kyllä kestää mutta nuo tikkaukset ei... Kaksoineula ommel on sen näköistä kun kuuluukin olla mutta ei vaan kestä meillä käytössä satavarmasti. Siksipä tein tähänkin paitaan helmakäänteen ompelukoneen koristetikkauksella enkä kaksoisneulalla. Ja hihoissa aion alkaa käyttämään resoreita, koska nyt kolmeen kertaan hihansuun kaksoisneulaompeleet korjanneena tajuan etteivät ne kestä meillä käytössä :( Harmi, sillä omaan silmään resorit hihoissa eivät ole niin kivat kuin käännetty hihansuu...vai kestäisiköhän resorikanttaus hihansuun jatkuvaa ylös repimistä käsipesujen takia paremmin?

Olipahan taas pitkä pohdinta....nyt viimeistelemään vihreitä siilejä :)