Akuuttiin paitapulaan itselle ja esikoiselle siinä samassa...

Jatkoin kangaspinojen läpikäymistä ja kaksi kangasta ilmoitteli olevansa jo kohta "hintsun kokoisia paloja" kasvaville lapsille.

Esikoiselle sitten pari paitaa tarpeeseen.

Kaavana pitkähihaisissa Formal or Fun koossa 122 cm, en muistanut kankaita leikatessa että tässä mallissa on aivan liian leveät olkasaumat kapoistakin kapoisemmalle pojalleni...

Kangas piti kuluttaa kokonaan loppuun joten turkoosi pohjaisesta tein kevätpipon (joka jo käytössä rymytty :) ) ja punaisesta kokeilin hihatonta jonka kaavan olen jostain ob:sta piirtänyt.

Hihattoman kaava oli todella hyvä hoikalle lapselle, lisäsin vain helmaan lisää pituutta...

Itselleni tein akuuttiin rentojen paitojen pulaan pari pitkähihaista paitaa....kaksi raglan-hihaisena  Everyday scoop neckistä muokattuna ja yhden patchworkista muokattuna.

Tässä helma takaa hieman pidempi, ei vaan kuvassa näy :)

Raglan-hihaisiin ei kangas riittänyt kunnolla hihoihin, siksi niitä jatkettu mustalla trikoolla :)

Kohta se taas alkaa, ihana puutarhan kuopsuttelu aika, aurinko paistaa kerrankin jo aamusta. Hyvä päivä lähteä puusavottaan :)

Vanhat kankaat vaatteeksi

Lajiteltiin taannoin pikku-neidin kanssa kankaita ja mittailtiin paloja periaatteella "tämä ommeltava heti- tästä riittää vielä myöhemminkin ommeltavaksi"..

...ja ne pienimmät kangaspalat tuli sitten surautettua vaatteeksi...tällä hetkellä vaatekaappi ei kaipaa kuin leggareita ja oikean kokoisia t-paitoja...niitä siis muutamat.

Hoops t-paita, kaava oli piirretty koossa 92cm ja siitä sitten summissa 104cm vaatteita käyttävälle neidille sopiva. Rennot capri-housut on tehty jollain 68/74 cm college housukaavalla, Hyvin riitti pieni kangaspala ja näistä tuli aika mukavan näköiset/oloiset päällä, voisi tehdä kesäksi useammatkin.

Vielä toinen Hoops ja leggarit Ropina-kaavalla....

Loppu leggari kangas päätyi rimpsula-mekkoseksi... Tämä kaava on jostain vanhasta OB:sta ja koko 86cm mahtuu hyvin vielä. En ole varma onko nuo helma kappaleet ihan alkuperäiset.

Sydän kangas ei ihan riittänyt nin yhden rimpsun joutui kasaamaan vanhasta turkoosista trikoopaidasta...hiukan pitsää silmään tuo yksivärisen rimpsun sijainti, mutta neiti tuumasi "Äiti; tää on paras mekko jonka oot ommellut, koska tää on niin pitkä ja pyörivä..." :)

Lopuksi vielä pikkareita tilkkulaatikon sisällöstä:

Kaavana OB:n Annika koossa 98cm. Oikea yläkulma on kaavan mukaan tehty, oikea yläkulma hiukan muokattu ja loput sitten sillä passeliksi muokatulla kaavalla. Eli madalsin kaavaa reilusti (kuuluisi tulla kuminauhakuja) ja suurensi jalanteitä kauttaaltaan.

Elsaa ja Annaa

Kuten arvata saattaa, myös frozen Elsa on suuressa suosiossa meidänkin torpassa. Tämä pihi äiti ei vain ole raaskinut yhtään aiheeseen liittyvää digi-trikoota hankkia...

Alun alkaen en kyllä suunnitellut elsaa tai annaa itsekään luovani vaatteisiin...mutta toisin kävi...

...päätin testata hauskaa liehukehelmaista tunikaa johon nappasin idean kaupassa...no, kangashan nyt ei ollut suurinta huutoa värinsä puolesta joten....

...kangastusseilla vapaalla kädellä rustattu Elsan tapainen muutamilla hopea-kimalluksilla höystettynä ja jo kelpasi :)

Tunikan malli ei oikein pääse oikeuksiinsa kuvissa, tämä on tosi hauskan mallinen liehukkeineen, pääsee meillä ompeluun uudelleenkin.

Sen verran tuo pienen ihmisen ilo ja onni lämmitti mieltä, että päätin kerätä hieman lisää "hyvä-äiti-pisteitä" ..

...illalla vielä tussin kanssa raapustelua (joka muuten harmillisesti teki lähes tenän ennen kuin kuva oli valmis) ja aamulla on neidille uusi tunika päälle pantavaksi.

Olihan mukavaa ommella taas pitkästä aikaa...tupsuttaa rauhassa...ilman pakonomaista paniikkia "äkkiä valmista ja paljon" ...

Tosin kuvaamisen hifistelyyn ei sitten mielenkiinto riitänytkään joten saatte tyytyä aamu ja iltahämärässä napsaistuihin kuviin :)

Sitä sun tätä vuoden lopetukseksi.

Tänä vuonna tonttupajakaan ei ahkeroinut liiemmin lahjojen kanssa viime vuoden tapaan, ei vain innostus ja aika antanut myöden.

Ompelua ei juurikaan ole tullut harrastettua, kaikki muu vie sen vähäisenkin vapaa-ajan.

Jouluviemisinä kokeilin tehdä suodatinpussi-ruusu-kranssit...

Ensin nyperrettiin valtaisa kasa ruusuja...yhteen kranssiin meni kutakuinkin 80 ruusua.

Anopille jouluinen kranssi...

Tässä joku nyt jäi omaan silmään tökkimään...

 Omalle äidille oman makuni mukaan toteutettu "rauhallisempi" versio...

 Lisäksi innostuin virkkailemaan urakalla "pitsi-valopalloja". Mahdollisimman ohut lanka ja pieni koukku (1,25) takasi kauneimman tuloksen....

Ensimmäinen testierä kuivumassa/kovettumassa.

Ja samat pallot pikaisesti kuvattuna valojen kanssa.

 Ensimmäiset pallot olivat hieman turhan suuria, joten päätin tehdä pienempiä seuraavaksi..
Nämä pallot toteutin veljen vaimon värimieltymyksen mukaan ja kääräisin heille joulupakettiin kun veljen vaimo ensimmäisiä pallosia kovin kyläillessään ihaili...

Näitä päätyi pakettiin 10 pallon satsi... näihin olen tyytyväinen, koko ja muoto kohdillaan!

Lisäksi joulu-muistamisina lähti eteenpäin omatekemää sinappia (joka olikin oikein menestys...) sekä salaattikastiketta. Kiitos äidille valmistus avusta. Lisäksi sain syksyllä tekeytymään tehdyn kriikuna-liköörin pullotettua, NAM!

Juuri ennen aattoa sain vielä päällystettyä esikoisen parvisängyn alla olleet patjat farkkutilkuista kootulla peitolla. Peiton olen ommellut jokunen aika sitten meidän sänkyyn, mutta sinne se ei ikinäpäätynyt koska farkkupeitto ei omaa silmää makkarissamme miellyttänyt...

Patja ratkaisu parven alla oli pika-ratkaisu siihen, että esikoinen kyllästyi hetkellisesti parvella nukkumiseen ja hiipi yöllä aina alas lattialle nukkumaan...pari viikkoa alhaalla nukkumista ja parvi kelpaa taas. Kokeiltiin myös molempien lasten samaan huoneeseen nukkumaan laittamista, mutta....noh....siitä ei tullut ei sitten yhtään mitään.

Muistikuvaa ei enää ole monetko farkut tähän upposi....aika monet, koska koko on reilu parisängyn peitto.

Päällisen ompelin tiukaksi pelkästään käsin ja voin sanoa että sormenpäät olivat melko hellinä urakan jälkeen. Mutta nyt pysyy patjat kasassa ja ilme on hieman siistimpi.

Sellaista tällä erää...katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan...ilmaantuisiko ompeluaikaa jotenkin ihmeellisesti lisää vai vievätkö muut pikku projektit kaiken ajan...

...maalaus/ tuunaus hommia olisi ainakin tiedossa jahka oikeaa maalia löytäisin käsiini :)

Jippii, olen ommellut :)

Kerran kuussa on näköjään passeli tahti päivitellä blogia :)

Ihan on edelleen aika kulunut virkkaustöitä ja muita nypertelyjä tehden, tänä viikonloppuna sain kuitenkin valtaisan tarmopuuskan... kovetit virkkaamani valopallot (niistä myöhemin lisää) ja väänsin loppuun lankapallot, kiirehdin joulukortit askarrellen ja jopa ehdin ommella.

Ei mitään kummallisuuksia ole syntynyt, mutta tarpeellista ainakin.

Neidille pyjamia ja tietenkin KIERRÄTYSMATERIAALEISTA!

Tähtitrikoo on uutta, ompelusta ylijäänyt pala. Mustat osat on vanhasta trikoisesta pitkästä hameesta.

Sain pari uutta Nanson t-paitaa, eihän ne sellaisenaan käyttöön passanneet mutta pyjamaksi passasivat mainiosti. Eivät ole väreiltään kaikkein kauneimmat mutta materiaali on silkkisen pehmeää ja ihanan ohutta ja laskeutuvaa trikoota.

Sitten kierrätettiin äiteen vanha poolopusero, hieman leikkausta rinnan alle, vähän rypytystä ja pari nappia ja pieni pala pinkkiä kangasta hihojen jatkoksi ja avot, kierrätys-tunika on valmis.

Esikoiselle pikaisesti hieman paksumpi pipo tarpeeseen...velouri palanen on jäänyt jostain vuosien takaisesta housujen ompelusta ylitse. Summissa saksien ja yllättävän passeli pipo tuli.

Itselle sitten ihan uusista kankaista...

Pitkähihaisista on pulaa, joten yksi sellainen nyt ensi alkuun lisää...

Ja sitten kangaskasasta halusi saksien alle päästä tämä Kuosiverstaan arpajaisista joskus voittamani tulppaani trikoo...väri ei ole ominta minua, mutta aion silti tämän päälleni hilata. Kangasta oli metri, joten tunika sitten syntyi...ilman mitään ylimääräisyyksiä, rento ja mukava arjen vaate.

Loppukankaasta riitti vielä neidin kruunupipoon (neiti kun ihastui kovin kankaaseen...) piposta ei nyt nuhanenän/petteri-punakuonon päässä otettuna kuvaa ole :)

Lopuksi vielä kuva väkertämistäni lankapallo-valoista. Posket on kipeänä vesi-ilmapallojen puhkumisesta ja sormet tahmeana erikeepperistä, mutta nätit niistä tuli <3

Nyt olis tahti päällä, mutta viikonloppu ohi ja työt alkaa taas sekoittamaan omaa aikaa :(

Palaillaan taas, varmaankin kuukauden päästä jos vanhat merkit paikkansa pitää :)

Virkaten...

Tämä on se aika vuodesta kun tuntuu ettei mitään saa aikaiseksi, aamulla kun lähdet töihin on pimeää ja kotiin kun pääset alkaa pimeys uudelleen...ihan plääh!!

Ompeluhommat eivät ole edelleenkään hiljaiselon jälkeen temmanneet mukaansa, vaikka isäntä on värkännyt mulle mahtavat ompelutilat kellariin. Sohvan nurkka on kutsunut ja vieressä pyörii milloin minkäkin laatuinen / värinen lankakerä ja kourassa vaihtelevan kokoinen virkkuukoukku...

Tässäpä nyt ensimmäiset kuvatuksi asti päätyneet virkkaukset, neiti valitsi kaupasta itse mahdollisimman kimaltelevan langan ja siitä se idea sitten lähti.

Ihan kivan näköinen setti tuli omasta mielestäni, neiti ei kyllä järin innostunut ole asusteita päällensä pukemaan vaikka saikin langan itse valita...

Vielä olisi keskeneräisenä (osa päättelyä vaille, osa vasta aloitusvaiheessa...) 2 pipoa ja 2 huivia....kun on monta työtä kesken voi vaihtaa työtä keskenkaiken jos meinaa kyllästyminen iskeä...näin valmistuu kätevästi monta työtä kerralla :)

Kyllä täällä joku vielä on....

Hiljaista on kun huopatossu-tehtaalla...

....Työt vie edelleen mehut täällä päässä...vuorokaudessa ei tunnit riitä muihin kuin pakollisiin hommiin...

...pimeys ja kylmyys alkaa painaa niskaan...talvi tekee tuloaan...en tykkää..

Viikonloppuna havahduin siihen, että lasten vaatekaapit alkavat olla melko tyhjillään...tartuin vihdoinkin itseäni niskasta ja ajattelin ihan pari vaatetta vaan kaapin täytteeksi ommella...mutta...

...turhan aikaisin...kun olin pyörittänyt 5 koneelliista pyykkiä ja viikannut vaatteet kaappeihin sain todeta että laiskasta pyykinpesustahan se kaappien vaje vaan johtuikin ...*huokaus*

No ommeltua kuitenkin tuli...

Eskarilainen valitsi kankaat, syntyi peruspuseroita,pojan toiveen mukaan riittävän löysiä. Olen tähän asti kaivellut kuikelolle hoikkaakin hoikemman kaavoja, mutta nyt jässikkä ilmoitti haluavansa niitä äitin mielestä telttoja paitoja....niitä sitten siis.

Kaavana Little Lamb;  leveys : 110cm  ja  pituus : 122cm tehty  Poika liki 120cm pitkä ja 17kg

Hippu paidassa kokeilussa Formal or fun 122cm, tässä mallissa jää kuikelolle hartiat aivan liian leveiksi, en tykännyt kaavasta. Riivaleissa sama kaava kuin yllä.

Tytölle sitten paita crossi kankaan lopuista, juu varsin tyttömäistä, mutta meillä kun pikkumies omistaa pienen crossipyörän ja neiti saa huristella mönkkärillä, on kankaan aihe varsin mieleen tytöllekkin.

Kaavakokeiluun Maxi Dott-tunika, koossa 92cm. Helmaa pidennetty hieman, hihat tehty täyspitkiksi ja leikkelin ilman saumavaroja kun oli niin hurjan leveä malli.

Ihan en vakuuttunut tästä kokeilusta, tosi hutjake on. Pienellä muokkauksella varmasti kiva kaava.

Lopuksi vielä jaettakoon teidän kanssa rouvautumisen tieto, eli yksi syy blogi-hiljaisuuteen on ollut kaikki se hää hössötys niin hyvässä kuin pahassakin :)

Upeasta juuri omanlaisesta puvustani saan kiittää Puuhakkaan Pajan Kirsiä <3 Puku on täysin toiveiden pohjalta toteutettu, lisäksi Kirsi ompeli meidän neidille mekon ja boleron samoista kankaista kuin oma pukuni ja miehelle kravatin.

Kauniista hääkuvista saan kiittää isoveljeäni <3