Kummilasten lahjatoiveita!

Sain omalla tavallaan hirveän / hirveät joululahjatoiveet ihanaakin ihanammilta kummilapsiltani... hirveät siksi, että applikointi ei kuulu mun suosikkipuuhiin tällä hetkellä. Lykkäsin toteutuksen aloittamista, koska inspis näihin puuttui kokonaan, mutta sitten aloin ajatella asiaa JÄRJELLÄ! Hei vau, ihan huippuhienoahan se on, että lapsoset kelpuuttavat ja pyytävät minua ompelemaan heille...siitäpä se toteutuskin sai pontta valmistuakseen :)

Kummitypy halusi velourisen tunikan (voi ei, mä inhoan velourin ompelua...) jossa olisi kuvana joko Helinä Keiju tai joku Little Pet Shop hahmo ja värinä piti tietenkin olla PINKKI!  Tämän kanssa päätin päästä helpommalla ja valitsin kuvaksi simppelin Pet Shop-hahmon.
Omat kangasvarastoni eivät sisältäneet velouria joten kipaisin kangastukkuun nopeasti ostoksille. Tunika on piirrelty jotain paitaa apuna käyttäen, koko on noin 98/104. Hihoihin laitoin resorit jotta antaa hiukka pidemmän käyttöajan vaatteelle. Resoreiksi en uskaltanut laittaa muuta kuin pinkkiä, ettei jää siitä syystä käyttämättä, itse olisin muuten laittanut vaalean lilan tai ponin harjasta löytyvän mintun.

Kummipoika taasen on mahdoton Super Mario fani ja kaupasta ei kuulemma ole oikein niitä vaatteita löytynyt, joten Mario-paita oli siis toiveissa. Kokona piti olla 134cm, ja taas sain todeta ettei mun kangasvarastot tarjoa niin isoon paitaankaan riittävästi kangasta, kun omat lapset käyttää vielä niin paljon pienempia vaatteita ja kankaita olen tilannut niihin riittäviä määriä...uudelleen Kangastukkuun siis: ja siellähän ei sitten juurikaan vaihtoehtoja 8 vuotiaan pojan paitaan ollut, joten tämä vihreä tähti-trikoo sai kelvata. Mieluisin kuva olisi ollut Luigi, mutta paidan pohjavärin takia tein kompromissin ja valitsin Marion, toivotavasti kelpaa kuitenkin. Paidan kaavan nappasin lennosta OB 1/2012 Formal Or Fun, koot olivat 128cm asti, tein siis leveyden 128cm (ilman s.varoja, koska saaja on todella hoikka) ja lisäsin helman ja hihan pituudet vastaamaan 134cm paitaa. Värejä sai kuulemma olla, joten laitoin sitten reippaasti kirkkaat resoritkin.

Kuva olisi saanut olla mielestäni isompikin, mutta A4:selle ei tämän suurempaa mahtunut tulostamaan

Ensimmäistä kertaa tein kaikki kuvat velour-tilkuista ja oli kyllä helpompaa applikoida kuin trikoon kanssa, tikin saa helpommin siistiksi, tosin palojen kiinni silittäminen oli musta hankalampaa kuin trikoon kanssa

Nyt ei kyllä taas tee hetkeen mieli mitään applikoida, tosin surku tuli kun oma poika kaihoisasti katseli vaatteita ja kyseli, koskahan se äiti mullekkin tollasia kuvia ompelis...