Pelkkää kierrätystä!

Herättelisikö sitä blogia taas edes hiukan henkiin...

Ne on ne elämän ruuhkavuodet (ai että ä inhoon tota sanontaa...) selkeesti meneillään kun aika ei vaan yksinkertaisesti riitä vaikka kuinka aikatauluttaa.

No, säästöön oli kertynyt vinot pinot siistikuntoisia käytöstä syystä tai toisesta poistettuja trikoovaatteita... järjestelmällisesti niitä aloin pilkkomaan, uutta vaatteissa on ainoastaan kanttausten resorit, muuten täysin kierrätettyjä.

Sanoista kuviin:

Omat sopimattomiksi todetut jumppatrikoot neidille pöksyiksi, neiti oli onnessaan uusista jumppahousuistaan, Olisi kyllä saanut olla napakammat.

Mummin vanha toppi, höystettynä keltaisella trikoopaidalla. Neidin itsensä suunnittelema kokonaisuus ja sitä myöstä oikeinkin mieleinen kesämekkonen.

Yläosa vanhasta trikoopaidasta, helma isomummon vanhasta puolihameesta. 

Vanhasta trikoopaidasta tunika, helmaan lisäsuikale kun pituus ei muuten olisi riittänyt. Koristeeksi tussilla piirrellen ja hopea maalilla maalaten voikukan "höttö-muoto"

Itselle aikoinaan ommellusta hihattomasta tunikasta neidille mekko. Hihat vain lisätty vanhasta trikoopaidasta, muuten hyödynnetty aikaisemman ompelun nappilistat yms.

Loppuun vielä pari jo aiemmin ommeltua ei kierrätysmekkoa...jotka eivät laiskuuttani ole ikinä blogiin päätyneet niinkuin ei moni muukaan ompelu lähiaikoina.

Liki puoli vuotta blogi-hiljaisuutta

Oliskohan nyt aika taas jotain tekeleitä tännekkin saattaa...

Kaikkea tulee edelleen koko ajan räpellettyä, mutta jostain syystä kun päivät on töissä tietokoneen kanssa naimisissa ei kiinnosta enää kotona konetta enää avatakaan... tosin eipä näissä elämän ruuhkavuosissa aikaa tunnu mihinkään ylimääräiseen olevankaan...

Meillä esikoinen aloitti elokuussa koulun... hälle sitten muutamia uusia vaatteita kouluun...ja kun tuo farkuista kieltäytyjä käyttää nykyään mukisematta farkkujakin niin ajattelin että pakko ommella kaikki "lapselliset kankaat" äkkiä pois pyörimästä nyt kun ne vielä kelpaavat päälle.

Peruspertsaa siis hupparien ja pitkähihaisten merkeissä:

Beagle Boy taisi olla kaavan nimi. Tehty 116cm leveydellä ja hihat ja helma summissa 122/128 käyttävälle

On the road taitaa olla näissä kaavana koko 122/128

Pikkuneidillekkin jotain:

Yksisarvis-kankaastaneiti on kärttänyt pitkää mekkoa jo pitemmän aikaa...nyt äiti sen vihdoin sai tehtyä.... ja jämistä vielä riitti pipoonkin

Tämän kankaan neiti itse hyllystä kiskoi ja sanoi että tästä ommellaan ensimmäiseksi...hyvä niin, koska palasta ei riittänytkään enää kuin tunikaan...

Pallokankaat olivat jääneet lian pieniksi paloiksi itsekseen käytettäväksi...yhdistämällä niistä kuitenkin tuli oikeinkin mieluinen mekko. Kaavana Snow White and Rose Red sovellettuna

Kaavana joku naftin kokoinen Princes Castle joka siis kaikkialta summissa muuteltu 104/110 cm sopivaksi. Teen nykyään lähes kaikkiin neidin vaatteisiin kaula-aukon alavaralla, kivempi mielestäni niin.
Tämä oli tämän vuoden päiväkotikuvaan tehty tunika. 

Akuuttiin paitapulaan uhkaavasti nafteiksi jäävistä kangaspaloista perus paitaa. Koko 104/110cm

Itse olen hurahtanut nyt crosfitt kuntoiluun lajin kaikessa hulluudessaan....eikä omaan makuun sopivia toppeja löytynyt...haluan hieman pidemmän helman enkä mitään makkarankuorta. Joten pari prototyyppiä omilla kaava räpellyksillä...

Kangas Tallinnasta, kaava oma, 

Tästä tuli kerrasta hyvän mallinen. Kangas joku Kangastukun löytö, oikeinkin neon-pinkki.

Virkkaus on ollut myös jokailtainen urakka...

Pipoja ja tuubihuiveja...

...ja olkkariin matto kokeilu...kude loppui kesken kaiken, niin lopputulos jäi hiukan naftiksi omaan makuun...

Ohjeena Lankavan Helminauha matto kaksinkertaisella leveydellä tehtynä

Sekalainen seurue!

Kun käyttää työssään tietokonetta päivät pitkät ei juurikaan innosta kotona enää konetta aukaista...
..siitäpä syystä ompelukset eivät nykyään blogiin tahdo päätyä.

Tässä nyt sitten kerralla tällainen hyvinkin sekalainen postaus sitä sun tätä...

 Kangaskaapissa minulle kuiskuitteli kukkakangas joka jotenkin kovasti kiehtoi vaikken kukkakankaiden ylin ystävä olekaan.

Mekkotehdas kirjan Riinen kaava oli piirrettynä koossa 86/92 sillä mekon ompelin 98cm pitkälle neiti 4 v:lle. Ainoastaan helmaa pidentäen.

 Poikkisauman kohdalle hetken mielijohteesta koristenauhaa tai punosta...miksi tätä nyt kutsutaan...

...ja vilpoinen kesämekkonen on valmis pihalle kirmailuihin :)

Seuraavaksi työn alle "pakkopullana" kesämuistamiset päiväkodin ja eskarin tädeille.

Esikoisen eskari-tädeille "kestokassit" tutuksi tulleella muovipussi-kaavalla. Tällä kertaa poika sai itse kangastussit kouraan ja vapauden taiteilla :) Luontopainotteisessa kestävän kehityksen päiväkodissa nämä olivat mieluinen saaminen.

Kuopuksen tädeille sitten taas kestäviä, pestäviä ja maatuvia tiskirättejä, neidin omalla taiteella varustettuna. Pienempi jatkaa vielä samassa ryhmässä niin en suurempia muistamisiakaan miettinyt.

Lisänä paketteihin sujahti äitini virkkaamat vesimeloni avaimenperät joista ei valitettavasti kuvaa ole.

Jos sitten trikoon pariin...

Neidille hyvin marinoidusta jätskikankaasta mekko...

 Kaavana Puhakkaalta Pajalta vuosi takaperin tilaamani liivimekon kaava koossa 98cm. Lisäsin vain Kangaskapinan "kesäperhonen" mekosta rimpsula-hihat suojaamaan pieniä olkapäitä auringolta.

Ompelin mekon yöaikaan jolloin sovittelija oli jo nukkumassa, Omaan makuun kaava olisi saanut olla hiukan kapoisempi, mutta ompahan varmasti vilpoinen.

Loppukankaasta kummitytölle t-paita ..

koko n.116cm

...ja puuvillainen rimpsuhame pitkästä aikaa...

...sovittajana suostui hyvin pitkin hampain toimimaan rimpulaakin rimpulampi poikani, sillä ehdolla että vain mekkoa kuvataan :)

Välissä sitten kierrätysompelua, kun sattui jokunen kangaspalanen hyppysiin, Eli neidille perus paitaa koottuna käytetyistä paidoista.

Lopuksi sitten viikonloppu-aamun pikasurautuksena itselle uudet haaremihousut!!
Juu-u...nää on vaan niin mun lemppari kesä-pökiä!

Kangas on joku hyvin marinoitu Ek-löytö...niiiiiin hyvät värit!!

Ompelu-draivia on hieman käynnistelty...katsotaan josko blogikin heräisi taas eloon pikkuhiljaa...

Elsaa ja Annaa

Kuten arvata saattaa, myös frozen Elsa on suuressa suosiossa meidänkin torpassa. Tämä pihi äiti ei vain ole raaskinut yhtään aiheeseen liittyvää digi-trikoota hankkia...

Alun alkaen en kyllä suunnitellut elsaa tai annaa itsekään luovani vaatteisiin...mutta toisin kävi...

...päätin testata hauskaa liehukehelmaista tunikaa johon nappasin idean kaupassa...no, kangashan nyt ei ollut suurinta huutoa värinsä puolesta joten....

...kangastusseilla vapaalla kädellä rustattu Elsan tapainen muutamilla hopea-kimalluksilla höystettynä ja jo kelpasi :)

Tunikan malli ei oikein pääse oikeuksiinsa kuvissa, tämä on tosi hauskan mallinen liehukkeineen, pääsee meillä ompeluun uudelleenkin.

Sen verran tuo pienen ihmisen ilo ja onni lämmitti mieltä, että päätin kerätä hieman lisää "hyvä-äiti-pisteitä" ..

...illalla vielä tussin kanssa raapustelua (joka muuten harmillisesti teki lähes tenän ennen kuin kuva oli valmis) ja aamulla on neidille uusi tunika päälle pantavaksi.

Olihan mukavaa ommella taas pitkästä aikaa...tupsuttaa rauhassa...ilman pakonomaista paniikkia "äkkiä valmista ja paljon" ...

Tosin kuvaamisen hifistelyyn ei sitten mielenkiinto riitänytkään joten saatte tyytyä aamu ja iltahämärässä napsaistuihin kuviin :)

Jippii, olen ommellut :)

Kerran kuussa on näköjään passeli tahti päivitellä blogia :)

Ihan on edelleen aika kulunut virkkaustöitä ja muita nypertelyjä tehden, tänä viikonloppuna sain kuitenkin valtaisan tarmopuuskan... kovetit virkkaamani valopallot (niistä myöhemin lisää) ja väänsin loppuun lankapallot, kiirehdin joulukortit askarrellen ja jopa ehdin ommella.

Ei mitään kummallisuuksia ole syntynyt, mutta tarpeellista ainakin.

Neidille pyjamia ja tietenkin KIERRÄTYSMATERIAALEISTA!

Tähtitrikoo on uutta, ompelusta ylijäänyt pala. Mustat osat on vanhasta trikoisesta pitkästä hameesta.

Sain pari uutta Nanson t-paitaa, eihän ne sellaisenaan käyttöön passanneet mutta pyjamaksi passasivat mainiosti. Eivät ole väreiltään kaikkein kauneimmat mutta materiaali on silkkisen pehmeää ja ihanan ohutta ja laskeutuvaa trikoota.

Sitten kierrätettiin äiteen vanha poolopusero, hieman leikkausta rinnan alle, vähän rypytystä ja pari nappia ja pieni pala pinkkiä kangasta hihojen jatkoksi ja avot, kierrätys-tunika on valmis.

Esikoiselle pikaisesti hieman paksumpi pipo tarpeeseen...velouri palanen on jäänyt jostain vuosien takaisesta housujen ompelusta ylitse. Summissa saksien ja yllättävän passeli pipo tuli.

Itselle sitten ihan uusista kankaista...

Pitkähihaisista on pulaa, joten yksi sellainen nyt ensi alkuun lisää...

Ja sitten kangaskasasta halusi saksien alle päästä tämä Kuosiverstaan arpajaisista joskus voittamani tulppaani trikoo...väri ei ole ominta minua, mutta aion silti tämän päälleni hilata. Kangasta oli metri, joten tunika sitten syntyi...ilman mitään ylimääräisyyksiä, rento ja mukava arjen vaate.

Loppukankaasta riitti vielä neidin kruunupipoon (neiti kun ihastui kovin kankaaseen...) piposta ei nyt nuhanenän/petteri-punakuonon päässä otettuna kuvaa ole :)

Lopuksi vielä kuva väkertämistäni lankapallo-valoista. Posket on kipeänä vesi-ilmapallojen puhkumisesta ja sormet tahmeana erikeepperistä, mutta nätit niistä tuli <3

Nyt olis tahti päällä, mutta viikonloppu ohi ja työt alkaa taas sekoittamaan omaa aikaa :(

Palaillaan taas, varmaankin kuukauden päästä jos vanhat merkit paikkansa pitää :)

Kyllä täällä joku vielä on....

Hiljaista on kun huopatossu-tehtaalla...

....Työt vie edelleen mehut täällä päässä...vuorokaudessa ei tunnit riitä muihin kuin pakollisiin hommiin...

...pimeys ja kylmyys alkaa painaa niskaan...talvi tekee tuloaan...en tykkää..

Viikonloppuna havahduin siihen, että lasten vaatekaapit alkavat olla melko tyhjillään...tartuin vihdoinkin itseäni niskasta ja ajattelin ihan pari vaatetta vaan kaapin täytteeksi ommella...mutta...

...turhan aikaisin...kun olin pyörittänyt 5 koneelliista pyykkiä ja viikannut vaatteet kaappeihin sain todeta että laiskasta pyykinpesustahan se kaappien vaje vaan johtuikin ...*huokaus*

No ommeltua kuitenkin tuli...

Eskarilainen valitsi kankaat, syntyi peruspuseroita,pojan toiveen mukaan riittävän löysiä. Olen tähän asti kaivellut kuikelolle hoikkaakin hoikemman kaavoja, mutta nyt jässikkä ilmoitti haluavansa niitä äitin mielestä telttoja paitoja....niitä sitten siis.

Kaavana Little Lamb;  leveys : 110cm  ja  pituus : 122cm tehty  Poika liki 120cm pitkä ja 17kg

Hippu paidassa kokeilussa Formal or fun 122cm, tässä mallissa jää kuikelolle hartiat aivan liian leveiksi, en tykännyt kaavasta. Riivaleissa sama kaava kuin yllä.

Tytölle sitten paita crossi kankaan lopuista, juu varsin tyttömäistä, mutta meillä kun pikkumies omistaa pienen crossipyörän ja neiti saa huristella mönkkärillä, on kankaan aihe varsin mieleen tytöllekkin.

Kaavakokeiluun Maxi Dott-tunika, koossa 92cm. Helmaa pidennetty hieman, hihat tehty täyspitkiksi ja leikkelin ilman saumavaroja kun oli niin hurjan leveä malli.

Ihan en vakuuttunut tästä kokeilusta, tosi hutjake on. Pienellä muokkauksella varmasti kiva kaava.

Lopuksi vielä jaettakoon teidän kanssa rouvautumisen tieto, eli yksi syy blogi-hiljaisuuteen on ollut kaikki se hää hössötys niin hyvässä kuin pahassakin :)

Upeasta juuri omanlaisesta puvustani saan kiittää Puuhakkaan Pajan Kirsiä <3 Puku on täysin toiveiden pohjalta toteutettu, lisäksi Kirsi ompeli meidän neidille mekon ja boleron samoista kankaista kuin oma pukuni ja miehelle kravatin.

Kauniista hääkuvista saan kiittää isoveljeäni <3